TKY juhli Tarmon Teatterissa

Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys juhli 120-vuotista toimintaansa Tarmon Teatterissa pyhäinpäivänä, lauantaina 6. marraskuuta. Kuohuviinin, kakkukahvien ja juhlapuheiden lisäksi tarjolla oli Tarmon Teatterin esittämä musikaali Victor Victoria

Teamliiton puheenjohtaja Timo Vallitun tervehdys 120-vuotiaalle ammattiosastolle:

Menestystä tuleville vuosille

Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys, yhtenä maamme vanhimmista ammattiosastoista, juhlii 120-vuotista taivaltaan.  Yhdistyksen perustamisen aikaan, 1800-luvun lopulla, maailma oli kokonaan toisenlainen kuin nykyään.  Suomikin oli osa silloista tsaarin Venäjää, eivätkä kansalaisten vapaudet ja oikeudet perustaa yhdistyksiä olleet itsestään selvyyksiä. 1800-luku käynnisti teollistumisen kautta koko Euroopan ja sen myötä syntyi tarve palkkatyöntekijöiden etujen puolustamiseksi sen aikaista työnantajien ylivaltaa vastaan. Kirjapainojen työntekijät olivat järjestäytymisen etujoukkoa kaikkialla Euroopassa, kuten meillä Suomessakin.  Maamme vanhimmat ammattiosastot ovat kirjaltajain ammattiosastoja ja ne perustivat yhdessä maamme ensimmäisen ammattiliiton, Suomen Kirjatyöntekijäin liiton vuonna 1894 Helsingissä.

Juhliessaan sataakahtakymmentä toiminnan vuotta, on osastossa hyvä palauttaa mieliin se, mitä on saavutettu, on saavutettu sitkeällä ja määrätietoisella toiminnalla menneiden vuosikymmenten aikana.  Historiassa on monta hienoa ja kunniakasta saavutusta, joista on syytä olla ylpeitä, mutta tulevaisuus tehdään tässä ja nyt, yhdessä ja yhteistyöllä.

Painoala on suurien haasteiden edessä jälleen kerran ja se tulee vaatimaan kaikilta alalla toimijoilta näkemystä ja uskallusta viedä asioita rohkeasti eteenpäin. Paikalleen jääminen johtaa vähitellen alan työpaikkojen katoamiseen ja tuotannon siirtymiseen muualle. Nämä suuret haasteet vaativat vahvaa ja toimintakykyistä edunvalvojaa, sellaista kuin Turun Kirjatyöntekijäin yhdistys on. Samalla, kun toivotan Teollisuusalojen ammattiliiton puolesta, mitä parhainta menestystä yhdistyksellenne sen merkkipäivän johdosta, niin toivotan teille aktiiveille voimaa ja rohkeutta puolustaa jatkossakin jäsenistönne etuja niin kuin olette 120 vuotta tehneet

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry

Timo Vallittu
puheenjohtaja

TKY:n puheenjohtaja Juhani Lento:

Jäsenyys ammattiliitossa on edelleen tärkeää

 Tervetuloa viettämään Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen 120-vuotisjuhlaa. Se, että vietämme tämän juhlamme teatterissa ja vieläpä työväenliikkeen perinteitä vaalivassa teatterissa, täällä Tarmon Teatterissa, sopii erittäin hyvin myös tämän 120-vuotiaan ammattiosastomme syntyhistoriaan.

Turun Kirjanpainajain Yhdistyksen, kuten nimi alkuperäisenä kuului, varsinainen perustava kokous pidettiin 5. päivänä lokakuuta 1890 Turun Työväenyhdistyksen näyttämön takaisessa huoneessa yhdeksäntoista jäsenen ollessa saapuvilla.

Ja sen jälkeen onkin draamaa ja dramatiikkaa riittänyt. Yhdistyksemme 120 vuotias historia on omalta osaltaan myös suomalaisen työväenliikkeen historiaa siinä kuin kansakunnankin historiaa, Venäjän alaisesta suuriruhtinaskunnasta itsenäiseen Suomeen ja edelleen Euroopan Unioniin, sortovuosista kansalaissotaan ja sodanjälkeisestä nousukaudesta nykyiseen uusliberalistiseen talousfundamentalismiin, jonka tavoitteena tuntuu olevan romuttaa tämä vaivoin rakennettu yhteiskunta, jossa myös tavallisella ihmisellä on ollut mahdollisuus työllään ja palkallaan saada itselleen kohtuullinen toimeentulo.

Tänä päivänä, kun olemme edenneet yhdistyksemme toiminnassa 120 vuoteen, suuriruhtinaskunnan ajoista Euroopan Unioniin, jako köyhiin ja rikkaisiin on jälleen yhä syventyvä juopa suomalaisessa yhteiskunnassa. Eikä vähiten viime vuosien jatkuvien yt-neuvottelujen seurauksena, jolloin tuhansilta ja taas tuhansilta ihmisiltä on viety työ ja toimeentulo samaan aikaan kun yritysten omistajat ja johto kuittaavat itselleen tolkuttomia voittoja ja optioita. Vai mitä sanotte siitä, että saadakseen Nokian johtajan vuositulot, tavallisen duunarin pitäisi paiskia hommia kaksisataa vuotta. Jos niitä edes olisi.

Joten syytä ei ole meidänkään edes 120 vuoden jälkeen jäädä laakereille lepäämään. Maailma ei ole vielä valmis ja markkinatalous ja nämä talouselämän uusliberalistit, joilla ei kylläkään ole mitään tekemistä vapaamielisyyden kanssa vaan pikemminkin vapaan riiston ja ahneuden kanssa, pitävät varmasti huolen siitä, ettei se valmiiksi tulekaan. Päinvastaisista luuloista huolimatta ammattiliitoilla ja ammattiosastoilla on siis vielä paljon tehtävää ja yhtenä tärkeänä tavoitteena on pyrkiä edelleen kohti oikeudenmukaisempaa työelämää ja yhteiskuntaa.

Ja tämä tavoite sitoo myös meitä sekä Turun vanhimpana ammattiosastona, josta joka vuosijuhlan yhteydessä aina konemestarien kanssa hieman kiistellään että alueen suurimpana teamliittolaisena ammattiosastona. Nykypäivän yksilökeskeisyyttä korostavan maailmankuvan ja ajattelun myötä yhteisöllisyys tuntuu usein unohtuvan myös työelämässä. On syytä kuitenkin muistaa ja teroittaa myös etenkin nuorempien työtoveriemme mieliin, että yksilöinä olemme työmarkkinoilla heikoilla mutta joukkona vahvempi. Siksi jäsenyys oman alan ammattiosastossa ja sitä kautta ammattiliitossa on edelleen tärkeä. Sen tietävät myös työnantajat ja siksi Elinkeinoelämän Keskusliitolla onkin kova tarve murentaa ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvaltaa.

Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys on koko 120 vuotisen historiansa ajan ollut toiminnassaan hyvinkin aktiivinen ammattiosasto, jonka kannanotot ja mielipiteet ovat jättäneet puumerkkinsä myös Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton toimintaan. Samaa aktiivista ammattiosastotoimintaa haluamme jatkaa myös tässä uudessa yhteenliittymässä, Teollisuusalojen ammattiliitto Teamissa, joka muodostettiin epäonnistuneen suurliittohankkeen jälkimainingeissa Kemianliiton ja Viestintäliiton fuusiona ja aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. Uusi liitto tuo mukanaan myös uusia tuulia ja ehkä viiden vuoden kuluttua juhlimme 125-vuotiasta ammattiosastoa, joka edunvalvonnaltaan on nykyistä laaja-alaisempi

Mutta nyt vietämme tätä juhlapäivää. Ja tällä kertaa hieman matalammalla profiililla. Monet ammattiosastomme jäsenet ovat tällä hetkellä työtä vailla ja epävarmuutta jatkuvuudesta on edelleen myös työssä olevilla, joten mihinkään suurempaan juhlaan ei nyt ehkä ole edes aihetta. Toivottavasti ajat ovat otollisemmat ja antavat aihetta tätä suurempaan juhlaan viiden vuoden päästä kun ammattiosastomme vuonna 2015 täyttää 125 vuotta. Tätä ainakin toivomme ja tähän tähtäämme tulevien vuosien toiminnassa.

Toivotan teidät vielä kerran tervetulleeksi tähän juhlaamme, jonka Turun vanhin ammattiosasto viettää täällä Turun vanhimmassa teatterissa, sillä Tarmon Teatterikin on toiminut jo yli 110 vuotta.

Liiton tervehdyksen TKY:n 120 vuotisjuhlissa esitti työehtosihteeri Mirja Suhonen:

Turkulaiset tunnetaan aktiivisina vaikuttajina

Jos Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys olisi ihminen, se olisi supervanha. Viriili vanhus, kuten on tapana sanoa. Menneitä vuosia vanhus katselisi ylpeänä, tyytyväisenä, haikeanakin. Sodat ja Suomen itsenäistymisen nähneenä, tammikuun kihlaus muistissaan, yleislakkokin koettuna.

Koska Turun kirjatyöntekijät ei kuitenkaan ole ihminen, vaan se on jäsenten joukko, yhdistys, se ei ole viriili vanhus. Se on toimiva ja aikaansaapa, kantaaottava ja asioihin puuttuva.

Niin kauan kuin muistan, on teillä, hyvät Turun kirjatyöntekijät, ollut tärkeä rooli yhteisössämme: ensin Kirjatyöntekijäin liitossa, sitten Viestintäalan ammattiliitossa ja nykyisin TEAM Teollisuusalojen ammattiliitossa.

Olen itsekin kokenut kanssanne monta hyvää hetkeä. Rantalan saunat ja liiton akkaporukan vierailut olivat aikoinaan nuorelle toimitsijalle hyviä kokemuksia.

Turkulaiset tunnetaan aktiivina vaikuttajina, asioiden esiin nostajina, joskus ärhäköinä vahtikoirina, joskus edellä kulkijoina, tietä viitoittavina ja edistyksellisinä. Sanalla sanoen: ammattiyhdistysihmisinä.

Liittokokousaloitteita on tältä suunnalta tullut paljon, työehtosopimusesityksiä yleensä useita, solidaarisuus on ollut vahvaa. Se näkyy muun muassa siinä, että olette pyrkineet myös nostamaan toimihenkilöiden järjestäytymisastetta. Hyviä asioita kaikki.

Eilen illalla googletin hakusanalla Turun kirjatyöntekijät. Tulos oli noin 11700 tulosta, aikaa hakuun meni 0,2 sekuntia. ”Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys” toi noin 2650 tulosta. Valtaosa täällä olijoista on työskennellyt painetun sanan parissa. Painettuun sanaan viittaa valtaosa hakukoneen löytämistä yhdistyksenne nimistäkin.

Mutta aika on muuttumassa. Sain juuri eilen sähköpostiini – ei nykyisin kirjeitä kuljekaan, enkä nyt tarkoita postialan lakkoja – viestin, minkä aihepiirinä oli alamme kehitys.

Sellainen mediafuturisti kuin Ross Dawson on tehnyt arvion sanomalehtien kuolemasta eri maissa. Hänen mukaansa Yhdysvalloissa painetun sanomalehden loppumiseen on aikaa seitsemän vuotta jäljellä, Suomessa sanomalehti kuolisi gurun arvion mukaan vuonna 2021. Aikamoinen muutos tälle yhdistykselle, jos ennuste pitää paikkansa.

Mutta koska Turun Kirjatyöntekijät ei ole eilistä muisteleva vanhus, vaan aktiivinen toimija, se vastaa haasteeseen. Sen toiminta jatkuu, kehittyy, muuttuu niin kuin liitonkin toiminta kokonaisuutena.

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että jäsenet pitävät yhtä, että olemme solidaarisia, tuemme toinen toisiamme edunvalvonnassa.

Mutta ay-liikkeen toiminta ei ole koskaan ollut vain pelkkää tessien solmimista. Se on yhdessäoloa, viihtymistä, välittämistä. Sellaista on toimintanne. Jatkakaa sillä tiellä.

Toivotan omasta ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton puolesta teille onnea ja menestystä.

TKY:n 120 toiminnan vuotta

Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys on Turun vanhin ammattiosasto. Yhdistys on perustettu vuonna 1890.  Kirjapainotoiminta alkoi Suomessa jo vuonna 1642, jolloin Turun Akatemian kirjapaino aloitti toimintansa.

Ensimmäinen alalla tunnettu kirjatyöntekijöiden yhteenliittymä Suomessa oli Turun Kirjanpainajain hautausapukassa, joka aloitti toimintansa 1851. Ensimmäinen yritys kirjanpainajain yhdistyksen perustamiseksi Turkuun tehtiin vuonna 1887 mutta hanke ei vielä silloin saanut tarpeeksi kannatusta. Vuonna 1890 tehtiin uusi yritys ja lokakuussa 1890 pidettiin uuden yhdistyksen perustava kokous Työväentalon näyttämön takahuoneessa.

Vuonna 1894 perustettiin koko maata kattava Suomen Kirjaltajaliitto, johon Turun Kirjaltajain Yhdistys liittyi vuonna 1897. Vuonna 1916 yhdistyksen nimi muutettiin muotoon Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton n:o 31 Turun osasto. Vuonna 1932 muutettiin nimi nykyiseen muotoon Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry.

Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen 120-vuotiseen toimintaan on sisältynyt paitsi aktiivista ammattiyhdistystoimintaa myös mittavaa harrastustoimintaa vuosikymmenien varrella. Turun Kirjanpainajain Yhdistyksen torvisoittokunta perustettiin vuonna 1896, mutta soittointo hiipui vuosisadan vaihteessa ja torvet myytiin vuonna 1901 Kaarinan VPK:lle.

Vuonna 1933 perustettiin Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen oma jousiorkesteri. TKY:n orkesteri toimi yhdistyksen puitteissa lähes kaksikymmentä vuotta. Orkesterin laajennuttua se erosi yhdistyksestä v. 1950 ja jatkoi toimintaansa Turun Työväen Orkesterina.

Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys on historiansa aikana huolehtinut myös jäsenistönsä kesänviettomahdollisuuksista. Vuonna 1912 vuokrattiin jäsenistön käyttöön 12-huoneinen huvila Satavanluodolta. Vuonna 1925 yhdistys osti jäsentensä kesänviettopaikaksi Hirvensalossa, Moikoisten rannassa sijaitsevan huvilan joka sai nimekseen Kirjamäki. Vuonna 1952 Kirjamäki myytiin Turun kaupungille ja tilalle hankittiin nykyinen Kesäkoti Rantala Kaarinasta.

Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto muutti nimensä vuonna 1997 Viestintäalan ammattiliitoksi.

Vuoden 2010 alusta Viestintäliitto ja Kemianliitto yhdistyivät ja muodostivat Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM ry:n, jonka jäsenosastona myös Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys on.

Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM ry on noin 67 000 jäsenen ja 350 ammattiosaston yhteenliittymä. TEAMin jäsenet työskentelevät autonrengasalalla, graafisina toimihenkilöinä, kemianteollisuudessa, kirjatyöntekijöinä, kumi- ja nahkateollisuudessa, lasi- ja keramiikkateollisuudessa, lasitusalalla, sanomalehdenjakajina, tekstiilihuoltoalalla, tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa, öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuudessa.

Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä on n. 1400 jäsentä ja se on Teamliiton suurin jäsenosasto Turun alueella.

Pyöreitten vuosien juhlat

Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen 120-vuotiseen historiaan mahtuu täysi tusina vuosikymmeniä, joita on juhlittu asiaan kuuluvin menoin. Tässä katsaus pyöreitten vuosien juhlallisuuksiin:

10-vuotisjuhlaa vietettiin arvokkaan ohjelman merkeissä 18.11.1900 Palokunnantalolla, joka nykyään tunnetaan paremminkin Turun VPK:n talona. Tervehdyspuheen piti faktori J. A. Salminen ja ruotsinkielisen juhlapuheen toimittaja Julius Sundholm.

20-vuotisjuhla pidettiin 11.12.1910 Palokunnantalolla. Ohjelmassa oli mm. K. F. Heimon puhe, Heikki Välisalmen kirjoittama juhlaruno ja taiteilija Ekelundin järjestämä kuvaelma. Yleisöä oli juhlassa n. 600 henkilöä.

Yhdistyksen täyttäessä 25 vuotta pidettiin 30.10.1915 juhlakokous, jossa esiteltiin mm. historiikki yhdistyksen toiminnasta. Sen oli laatinut Mikko Manner. Lisäksi kokouksessa esiintyi yhdistyksen mieskuoro. Seuraavana päivänä vietettiin Palokunnantalolla arvokas juhla, johon laadittua juhlarunoa ei voitu esittää koska sensuuri ei hyväksynyt sitä. Myös juhlapuhuja piti vaihtaa koska sen pitäjäksi lupautunut maisteri R. Lindström ei halunnut antaa puhettaan viranomaisten peukaloitavaksi. Muina ohjelmansuorittajina olivat mm. yhdistyksen mieskuoro, oopperalaulaja Paavo Costiander, Rafael Ramstedt sekä VPK:n soittokunta. Taiteilija Hugo Otava oli tilaisuuteen järjestänyt kuvaelman ”Musta kaarti”.

30-vuotisjuhlaa vietettiin 7.11.1920 vanhan tavan mukaan myös Palokunnantalolla. Tervehdyspuheen piti Mauno Nuotio ja juhlapuheen toimittaja J. Kotiranta. Ohjelmassa oli lisäksi musiikkiesityksiä, lausuntaa ja A. Wibergin järjestämä kuvaelma.

40-vuotista taivalta yhdisti juhlisti 16.11.1930 ensin juhlakokouksella Sos. Dem. Klubin huoneistossa. Tilaisuudessa esitettiin mm. K. F. Heimon kirjoittama 40-vuotishistoriikki. Varsinainen 40-vuotisjuhla pidettiin kieltolain hengessä Raittiusyhdistys Taimi II:n huoneistossa saman päivän iltana. Juhlaan olivat mm. Helsingin ja Tampereen kirjatyöntekijöiden yhdistykset lähettäneet edustajansa. Myös useat paikalliset ammattiosastot olivat lähettäneet edustajansa tilaisuuteen.

50-vuotisjuhla siirtyi talvisodan vuoksi pidettäväksi välirauhan aikana 22.2.1941. Juhlaa varten oli varattu Turun Työväen Teatteri. Saman talon ns. Yläravintola oli varattu juhlaillallisia varten. Juhlavieraita ja yhdistyksen jäseniä oli molemmissa tilaisuuksissa runsaasti. Juhlapuheen piti silloinen SAK:n puheenjohtaja Eero A. Vuori. Kirjatyöntekijäin Liittoa edusti Arvo. J. Hällström.

60-vuotisjuhlaa vietettiin 13.10.1950 Turun Ruotsalaisessa Teatterissa. Ohjelmassa oli mm. uuden lipun vihkiminen. Lipun teatterin lavalle kantoi silloinen yhdistyksen vanhin jäsen, ent. painaja Erik Wirén. Puheen lipulle piti Oskari Lyytikäinen ja sen vastaanotti yhdistyksen puheenjohtaja Veikko Virtanen. Juhlassa esiintyi myös TKY:n orkesteri, johtajana Olavi Sarmio. Tervehdyssanat esitti Veikko Virtanen, laulua Gösta Gävert, voimistelua Toverien tytöt, lausuntaa Pirkko Hurme. Juhlapuheen piti Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton puheenjohtaja A. J. Hällström. Operettiketjun esittivät turkulaiset näyttelijät Inke Maattola ja Esko Vettenranta. Sitten oli vuorossa vapaa sana ja lopuksi Työväenmarssi. Juhla jatkui sen jälkeen illallisen ja kevyen ohjelman merkeissä Työväentalon yläravintolassa.

70-vuotista merkkivuottaan yhdistys tyytyi juhlimaan vuosikokouksessa, joka pidettiin kylläkin juhlavissa merkeissä. Kokousasioiden lisäksi ohjelmassa oli soittoa, tanssiesitys ym. Kirjatyöntekijäin Liitto oli lähettänyt onnittelusähkeen kokoukseen.

Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen 75-vuotisjuhla pidettiin Turun Ruotsalaisessa Teatterissa 6.11.1965. Onnittelujen ja tervehdysten vastaanotto alkoi hotelli Hamburger Börsin huoneistossa klo 12 ja varsinainen pääjuhla klo 14.30. Juhlapuheen piti Suomen Ammattijärjestön SAJ:n puheenjohtaja Veikko Oksanen. Suomen Kirjatyöntekijäin Liittoa edusti taloudenhoitaja Yrjö Syväoja. Tervetulotoivotuksen esitti puheenjohtaja Veikko Virtanen, musiikkia Turun kaupunginorkesteri. Salon Viihdekuoro esitti laulelmia ja Kisa-Toverien naiset tanssinumeroita ja Lahja Salvianderin tytöt voimistelivat. Juhlaillallinen ohjelmineen oli samana iltana Hamburger Börsissä.

80-vuotista toimintavuotta juhlittiin vain työn ja toiminnan merkeissä eikä sen kummempia juhlia järjestetty vuonna 1970. Samoin tehtiin vuonna 1975 yhdistyksen 85. toimintavuotena.

90-vuotisjuhla alkoi juhlavastaanotolla ravintola Foijassa ja iltapäivän juhlatilaisuudella Turun Ruotsalaisessa Teatterissa. Juhlapuhujana oli SAK:n 2. puheenjohtaja Hänninen. Iltajuhlaa vietettiin Turun linnassa 450 hengen voimin. Hieman ihmetystä juhlaväessä herätti se, ettei Kirjaliiton puheenjohtaja osallistunut juhliin.

100-vuotiasta ammattiosastoa juhlittiin 24.2.1990 Ikituurin Arena-salissa sekä kuvataidenäyttelyllä Brinkkalan galleriassa Vanhan Suurtorin varrella. Taidenäyttelyn juhlalliset avajaiset pidettiin 5.2.1990 ja sen jälkeen turkulaisilla oli mahdollisuus parin viikon ajan tutustua turkulaisten kirjatyöntekijöiden tekemään taiteeseen. Näytteille oli asetettu Kari Alhon, Risto Listamon, Pekka Luukon, Raimo Pihlaisen ja Hemmo Viljakaisen töitä. Juhlavastaanotto järjestettiin ammattiosaston toimistossa.

110-vuotisjuhlaa vietettiin 7.10.2000 arvokkaissa puitteissa Turun VPK:n talon juhlasalissa. Avajaispuheenvuoron piti ammattiosaston puheenjohtaja Reijo Korhonen. Juhlapuhujaksi oli kutsuttu SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen. Liiton tervehdyksen juhlivalle osastolle esitti Viestintäalan ammattiliiton puheenjohtaja Pentti Levo. Musiikista huolehti Turun VPK:n puhallinorkesteri ja Finlanders-yhtye.

Juhlapäivän päivätilaisuudessa paljastettiin yhdistyksen muistomerkki, jonka on suunnitellut kuvanveistäjä Alli Alho. Hän voitti teoksellaan yhdistyksen Turun taiteen ja viestinnän instituutissa julistaman muistomerkin suunnittelukilpailun. Muistomerkki on reliefi, joka on valettu pronssiin. Se on ajan patinoima avoin kirja, jonka avattu sivu kertoo menneestä, nykyaika ja tulevaisuus kurkistavat seuraavalta sivulta tietokonekoodein. Muistomerkki on sijoitettu Forumin kauppakortteliin, Eerikinkadulta johtavan sisäänkäynnin seinustalle.

110-vuotisjuhlavuoden vuonna 2000 käynnisti 7.4.2000 pidetty juhlaseminaari. Ravintola Alabaman auditoriossa pidettyyn seminaariin oli kokoontunut alan tulevaisuudesta kiinnostunutta väkeä kuuntelemaan asiantuntevia alustuksia. Juhlaseminaarin alustajiksi oli kutsuttu TS-Yhtymä Oy:n toimitusjohtaja Keijo Ketonen, Viestintäalan ammattiliiton puheenjohtaja Pentti Levo, Graafisen Teollisuuden Liiton toimitusjohtaja Matti Sutinen sekä SAK:n johtaja Pekka Ahmavaara